Porin johtavat jalkapalloseurat ovat pitkään käyttäneet Porin Stadionia kotikenttänään. Stadion tunnetaan myös lisänimellä ITS, Ikuisen Tuulen Stadion. Stadionin katsomo on rakennettu 1965, yli 50-vuotta sitten. Suomifutiksen suurimpia ongelmia on, että liian monessa kaupungissa pelataan 1960-luvulla rakennetulla yleisurheilukentällä, jonka pääsuoran eteen on rakennettu DDR-henkinen betoninen pääkatsomo. Toki tässä on iso peiliin katsomisen paikka myös jalkapallovaikuttajilla.
Porissa pääkatsomon ja kentän välissä ei ole edes normaalia kahdeksan juoksuradan suoraa. Ennen pääkatsomoa ovat vielä pituushyppypaikat. Tyly todellisuus on, että kentän ja katsomon erottaa toisistaan 17 juoksuradan levyinen alue. Onko joku muuten kuullut jäähallisuunnitelmasta, jossa olisi short track –rata?
Stadion pystyy vastaamaan tämän päivän sidosryhmien tarpeisiin kovin huonosti. Lisäksi urheilutapahtuman tärkein asia, kokema, jää täysin syntymättä. Kokemalla tarkoitan jalkojen töminää, pelaajien kommentteja ja ohjeita, tunteiden purkauksia, säärisuojien kolahduksia, pelin tempoa vain muutamia mainitakseni. Elementtejä, jotka jättävät keskinkertaisestakin ottelusta positiivisen muistijäljen katsojaan ja jonka saa aikaan jo muutama satakin katsojaa.
Urheilutapahtumat ovat kehittyneet viime vuosina vauhdilla. Vaikka itse ottelu on edelleen tapahtuman keskiössä, sen painoarvo pienenee vuosi vuodelta. Katsojat tarvitsevat ja vaativat muitakin palveluja kun istuimen, kahvin ja makkaran. Hyvä esimerkki tästä on uusittu Isomäki Areena, joka tarjoaa käyttäjilleen paljon laadukkaita palveluja.
Porissa on lisääntynyt myös julkinen keskustelu uuden sisäpeliareenan rakentamisesta. Urheilutalo ei pysty enää kattamaan käyttäjiensä tarpeita. Nykypäivänä ei pidä keskustella liikuntapaikkarakentamisesta, vaan aina laajemmasta kokonaisuudesta. Voidaanko samaan kokonaisuuteen liittää päiväkoteja, vanhusten palveluita, kerhoja ym. kuntien tärkeitä velvoitteita. Entäpä Pori kulttuurikaupunkina, kuten vaikkapa Pori Jazz, erilaiset messut ja tapahtumat jne.
Mitä jos nämä kaksi tarvetta yhdistettäisiin? Synenergiaetuja on useita. Lisäksi selvittämisen arvoinen asia olisi vaihtaa rakennusoikeutta rakentajan velvoitteeseen osallistua liikuntapaikkojen kustannuksiin. Ainoa oikea paikka olisi kaupungin sydämessä oleva Herralahti, jolla on porilaisessa urheiluhistoriassa iso merkitys.
1000 katsojaa vetävä, n. 70 metriä pitkä sisäliikuntahalli rakennettaisiin Herralahden kentän pohjoispuolelle, nykyisten, purkukuntoisten pukukoppien suuntaisesti, ”kuudeltatoista kuudelletoista”. Katsomo-osan ylimmässä kerroksessa voisi olla vaikkapa aitioita, joista olisi ikkunat molemmille pelikentille.
Jalkapallokentän 1500-2000 katsojaa vetävä pääkatsomo olisi erittäin kustannustehokas rakentaa, kun penkkirivit tuettaisiin jo valmiiseen rakennukseen. Kate pääkatsomolle tulisi kätevästi, kun sisäliikuntahallin katolle rakennettaisiin valmiiksi pitkä lippa. Kun jalkapallokentän muita sivuja kiertäisi vielä kevytrakenteinen viiden penkkirivin katettu katsomo, olisi 3000-3500 katsojan, ehkäpä Suomen idyllisin jalkapallostadion, valmis. Kuten myös moderni ja monikäyttöinen sisäliikuntapaikka. Miettikääs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti