Keinonurmelle kate?

Julkaistu Satakunnan Kansassa 8.3.2016

Porin Karhuhalli avattiin 1992 ja se on palvellut ansiokkaasti porilaisia jalkapalloilijoita ja muita pian neljännesvuosisadan. Jalkapallo on ylivoimaisesti harrastetuin laji Porissakin. Karhuhallin kapasiteetti jalkapallon suhteen on tullut täyteen. Turvallisuusnäkökulmasta vuorot ovat jo paikoitellen liian täynnä. Monet alakoululaiset joutuvat aloittamaan harjoitukset arkena jo klo 15.00, jotta harjoitusvuoroja löytyy. Täysi käyttöaste sinällään on hieno asia. Alkuvuosina Karhuhallin vuosittainen kävijämäärä oli 40 000. Viime vuosina luku on kohonnut yli 100 000:n!

On myös huomioitava, että nykyään 2009 valmistuneella lämmitettävällä keinonurmella harjoittelevat kaikki yli 15-vuotiaat. Karhuhallin rakentamisen jälkeen talviharjoittelu on siis kolmin- ,jopa nelinkertaistunut. Tähän on useita syitä. Nykyään kaikki seurat ja joukkueet haluavat harjoittelemaan Karhuhalliin, mikä on aivan luonnollista. Lisäksi on tullut kuntaliitoksia ja varmasti lisää tulee. Samalla koulusalien käyttö on vähentynyt. 90-luvulla ei ollut käytännössä junioreiden salibandyä, joka täyttää paljon koulujen saleja. Ja hekin kärsivät kroonisesta tilan puutteesta. Koulusali sinällään on edelleen kelpo paikka harjoitella jalkapalloa. Lisäksi 20 vuoden aikana harjoitusmäärät ovat käytännössä tuplaantuneet, samoin pelaajamäärä ja laji on tullut ympärivuotiseksi.

Talviharjoittelun nykyaika ja tulevaisuus ovat alipainehallit. Keinonurmien käyttökustannukset ovat korkeat ja niitä ei käytännössä enää edes tehdä. Porissa lämmitys maksaa 35 000 – 100 000 euroa vuodessa. On ymmärrettävää, että Porin kaupunki joutuu säästämään lämmityskustannuksissa ja kenttä ei aina ole kesäkunnossa. Tämä luonnollisesti laskee käyttöastetta.

Ehdotan, että porilaiset seurat yhdistävät voimansa ja alkavat yhdessä suunnittelemaan ja ajamaan keinonurmen kattamista alipainehallilla. Tämä auttaisi kovasti kaikkia seuroja. Ja ennen kaikkea pelaajia. Seurat lähtevät itse mukaan talkoisiin. Iso vaikutus Karhuhallin rakentamiseen oli, että porilaiset seurat yhdistivät voimansa.

Alipainehalli maksaa noin 1 000 000 euroa, sillä kenttä ja muu infra ovat vieressä valmiina. Hallin voisi lämmittää jo olemassa olevalla kaukolämpöjärjestelmällä ja säästöä voisi syntyä kymmenessä vuodessa 300 000 euroa. Lämpötilaksi riittää +8. Keinonurmen talvituntitaksa on porilaisille nyt 43,50 euroa (sis. alv). Tuplaamalla tämä saataisiin samassa ajassa toinen 300 000 euroa. Mainittakoon, että yksityisten hallien tuntihinnat ovat 150-300 euroa. Näin ollen investoinnista olisi yli puolet jo kasassa. Lisäksi löytyy erilaisia avustusmuotoja.

Mukaan pitää vielä houkutella Porin kaupunki. Uskon, että kaupungin päättäjillä on edelleen ymmärrys investoinnin ennaltaehkäisevään vaikutukseen vaikkapa terveydenhoitokustannuksissa. Seurojen on hyvä ymmärtää, että maailma muuttuu. Olemalla itse osallisena pääsee parempaan lopputulokseen.

Voisiko yhdistyminen hallihankkeessa myös lähentää porilaisia jalkapalloseuroja muilla sektoreilla? Nyt tarvitaan intohimoinen veturi, jolla on neuvottelutaitoja ja hyvät suhteet kaupungin päättäjiin. Oletko se sinä?

PS. Tuleva kuntavaaliehdokas. Ilmainen vinkki. Lue tämä vielä toiseen kertaan. Nyt puhutaan tuhansista äänestäjistä.